14. marraskuuta 2013

Sairastuvalta hei!

Tällä hetkellä en ole kynsiäni ehtinyt lakkailemaan, joten viihdyn edelleen sokerilakoilla tehdyssä liukuvärjäyksessä. Mitä nyt ehkä alkaa jo hieman kyllästyttää katsella päivästä toiseen samoja lakkauksia... Muuta lakkaukseen liittyvää valittamista (kyllästymisen lisäksi) en kynsistäni tällä kertaa keksi. 

Positiiviseksi yllätyksekseni kärkikuluma on tällä kertaa melko huomaamatonta. Edellisen kerran käyttäessäni sokerilakkoja ne kestivät hyvänä ehkä päivän tai kaksi. Tällä kertaa kynnet ovat kestäneet niin työskentelyn päiväkodissa kuin kotiaskareetkin, tietokoneen naputtelua unohtamatta. 
 Lakkasin kynnet viime lauantaina eli tänään tulee jo viides päivä. 

Sen lisäksi että koulu tunkeutuu tenttien ja kirjallisten tehtävien muodossa ovista ja ikkunoista, niin olen saanut jonkun taudin. Lähinnä yskä ja äänen katoaminen haittaavat elämää. Uusimpana tuttavuutena se, että hengittäminen on alkanut vähän sattua ja on pientä lämpöä (ei kuitenkaan kuumetta). Pientä itseni diagnosointia olen jo tehnyt, mutta huomenna olisi ehkä aiheellista mennä käymään lääkärissä, jos tuo hengittäminen alkaa enemmänkin sattua. Tällä hetkellä siis sekä lakkaukset että kouluhommat ovat taudin takia jäähyllä, vaikka aikaa sairastamiselle ei todellakaan olisi. Mutta tällä hetkellä en jaksa tehdä yhtään mitään aivotoimintaa vaativaa, joten yhden illan mittainen tauko puurtamisesta on pakko pitää. Viltin alta teekupin kanssa päädyin sitten päivittämään blogiin infoa tästä muutaman viikon hiljaiselosta.

Alla vielä äsken otettu kuva kynsistäni ja niistä näkyvästä kärkikulumasta. Kuluma näyttää kuvissa melkeinpä suuremmalle kuin kynsilläni.

Puhelimella napattu kuva lakkauksen tämän hetkisestä kunnosta. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti