30. huhtikuuta 2015

Marmorointikuningattaren opissa

Käväisin maaliskuussa Kynsisirkuksen Kaisan luona, sillä Kaisa oli päättänyt järjestää kotonaan OPI Partyt. Olin aikaisemminkin kuullut näistä ja lisätietoa etsiessäni tuli seinä vastaan, sillä mistään ei tietoa tuntunut löytyvän. Nyt kuitenkin nettisivuja on päivitetty ja infoa saa paljon paremmin, kun homma on ilmeisesti lähtenyt rullaamaan :) Kotikutsuilla Dioriina-blogin Marina tuli ison kassin kanssa Kaisan olohuoneeseen ja levitteli paljon kaikenlaista kivaa nähtäville. Päätarkoituksena oli esittellän OPIn tuotteita ja näin vieraan näkökulmasta parasta oli, että kaikkea mukana ollutta sai kokeilla! Paikalle Kaisa oli kutsunut ystäviään, joista kaikille OPI ei ollut tuttu. Toki meitä hönöjäkin oli paikalla muutama, ihan vain ylläpitämässä tasapainoa. Mua itteäni jäi vähän mietityttämään, että josko joskus saisin OPI kutsut pidettyä kotonani. Myös mulla on kynsiään satunnaisemmin lakkaavia ystäviä, joita tällänen ilta voisi kiinnostaa. Mitään aiempaa tietämystä OPIsta ei vaadita ja ennen kaikkeahan tarkoituksenahan on viettää hauska iltapäivä tai ilta ystävien kesken :)

Koska Kaisa on ihana, niin me pakattiin Miljan kanssa taas kimpsut ja kampsut kasaan ja matkustettiin Hämeenlinnaan jo edeltävänä päivänä. Tällä kertaa jopa inhimillisen tavaramäärän kanssa, sillä pikkujouluissa kuultiin kuittailua muuttokuormasta. Oltiin naisten kanssa jo aiemmin puhuttu kynsien lakkaamisesta yhdessä, kunhan nähdään. Eikä ihan mistä tahansa lakkaamisesta, vaan siitä omasta heikosta lenkistä. Meijän nimittäin piti Miljan kanssa vesimarmoroida ja Kaisan leimata. Tunnetusti Miljan kanssa ei olla mitään marmoroinnin mestareia, sillä yleensä saadaan touhuun kulumaan rutkasti aikaa. Muutaman aksenttikynnen marmorointiin saa helposti kulumaan useamman tunnin ja kymmenen kynnen marmorointi taas vie päivän. Ei siis mikään ihan läpihuutojuttu.

1.IMG_2883

Ennen lakkailun aloittelua vuorattiin pöytä sanomalehdillä, sillä vesimarmoroihintihan tunnetusti aiheuttaa ihan jäätävän sotkun. Kaisa hieman pyöritteli tässä vaiheessa silmiään, sillä kai se kuvitteli meiän liioittelevan sotkun määrää. (Mieli kyllä muuttui nähtyään omin silmin millanen kaaos me saatiin aikaiseksi....) Oltiin myös päätetty (epä)onnistua ilman ohjeita. Saatiin tosin Kaisalta sen verran apuja, että meille vinkattiin varmasti marmoroinnissa toimivat lakat eli Pipe Dream Polishin ihana neonkokoelma A Night In Vegas. Kelpuuttaisin sen itsellenikin hyvin mieluusti! 


Teippasin sormiani kauemmin kuin kuulema kukaan koskaan ikinä aiemmin ja syytän tästä kyllä ihan puhtaasti yhteistyöhalutonta ja kaikinpuolin hankalaa teippiä. Myös Kaisa sai myöhemmin huomata teipin oikullisuuden eli ei se vika pelkästään mussa ollut. Saatiin myös heti alkumetreillä siiderit nenän eteen, sillä kai meiän kuviteltiin olevan rauhallisempia täydet lasit nenän edessä. Pohjalle valkoinen ja pienen kuivattelun jälkeen olin valmis ryhtymään marmoroimaan. Alkuun hihkuin onnistumista marmoroituani muutaman kynnen, mutta lopulta kuitenkin päädyin poistamaan kyseiset "marmoroinnit" ja aloittamaan alusta. Ei kannata tökätä useampaa sormea kippoon yhtä aikaa, siitä ei tuu ku sanomista. Voin todistaa kokemuksen syvällä rintaäänellä, sillä näin kävi itselleni siitäkin huolimatta, että mua kiellettiin dippaamasta enempää kuin yksi kynsi kerrallaan. Tosin millonka mä muka oisin tehnyt niinku käsketään tekemään? Lopulta kuitenkin sain marmoroitua kaikki kymmenen kynttä, vaikka vierähtihän siinä tovi jos toinenkin. Jossain vaiheessa nenän eteen ilmestyi myös jätskikippo höystettynä karkeilla ja ties millä kaikella herkulla, koska pitäähän sitä ihmisen syödä, jotta jaksaa marmoroida. 

1.IMG_2860

Valitsin marmorointiin iloisia kevätvärejä ja loppujen lopuksi lähinnä yksi pieni asia hämmensi. Miten neonlakoista saa hemppiksiä? Jälkikäteen asiaa on pohdittu useamman kerran ja ainoaksi syyksi keksittiin se, että neonit ja valkoinen on sekoittuneet toisiinsa sohiessani lakkoja kipossa liian kauan. Mielenkiintoista kyllä miten erilaisia kynsiä sitä sai tismalleen samoilla lakoilla aikaan! Parhaana esimerkkinä tästä on peukut, sillä molemmissa kynsissä on tismalleen samat lakat käytössä. Jos en tietäisi asiaa paremmin, niin väittäisin lakkojen vaihtuneen jossakin vaiheessa.


Onnistumisesta huolimatta sotkun määrä on kuitenkin vakio. Onnistuin nimittäin saamaan marmorointikuvion myös kyynärpäähäni teipin avulla. Lisäksi onnistuin jotenkin saamaan lakkaa myös Miljan puolelle pöytää, mikä oli hyvin hämmentävää.


Kaikesta tästä on kuvattuna videomateriaalia ja melkoinen video siitä tulikin. Totesin marmoroidessani hyvin usein "oho", "hups" tai jotakin vastaavaa, sillä milloin onnistuin sohaisemaan pohjalakat ruttuun ja millon mitäkin. Jossain vaiheessa Kaisa jo totesikin, että ei koskaan kuulosta hyvälle, kun mä sanon "oho". Meillä oli jälkeenpäin hyvin hauskaa, kun katseltiin videolta marmorointejamme :D Valitettavasti videon sisältö on ajoittain hieman painokelvotonta, joten taitaa jäädä julkaisematta suurelle yleisölle. Vaikka kyllä siitä hyvän komedian saisi! Todistettiin myös Kaisan epätoivoa leimailussa, vaikka kovasti yrittikin luistaa sovitusta...

*Tähän väliin voitte kuvitella Kaisan istumassa keittiön pöydän ääressä nojaten päätä käsiin 
kiroamassa samalla leimaamista sinne, minne päivänvalo ei paista*

Kaisan kodissa on pakko olla taikaa, sillä miten muuten tällänen peukalo keskellä kämmentä -sarjan marmoroija voi yks kaks onnistua marmoroimaan kaikki kyntensä? Yleensä alkaessani marmoroimaan päädyn tekemään vain aksentit, koska hermot palaa jo niidenkin kanssa. Nyt kuitenkin oon ammentanut itseeni tätä mystistä taikavoimaa ja myönnettäköön, että mä pidän marmoroinnista tätä nykyä! En myöskään ymmärrä miten oon joskus voinut saada koko päivän kulumaan marmorointiin, sillä nykyään saan marmoroitua kaikki kynnet alle tunnissa pohjatöineen. Mitä siis on tapahtunut? Entisestä marmoroinnin vihaajasta on kuoriutunut tyyppi, jonka mielestä marmorointi on oikeesti kivaa. Oon nimittäin kokeillut tätä myös kotona eli oon vienyt osan taikavoimista mukanani ja itseasiassa kotona tehdyssä marmoroinnissa onnistuin vielä tätä paremmin. Ne kynnet postailen teille tulevana maanantaina :)

1.IMG_2847
1.IMG_2854

Täytyy kyllä sen verran vielä myöntää, että olin kateellinen Kaisan 7-vuotiaalle pojalle. Kyseinen nuori mies halusi kokeilla elämässään ensimmäistä kertaa marmorointia ja kutsuilta ylijääneet kertakäyttölusikat ja -veitset pääsivät parempaan käyttöön. Mutta miten kukaan voi ensimmäisellä yrityksellään onnistua noin hyvin?! Ja lakkoina käytettiin cremen lisäksi ainakin crellyjä ja glittereitä. Saatiin mahtavasta viikonlopusta muistoksi marmoroidut muovilusikat. Onneksi kalenteriin on merkitty jo seuraava marmorointitapaaminen, sillä Kaisa järjestää kotonaan marmorointipajan toukokuussa bloginsa 2-vuotissynttäreiden kunniaksi ja mukaan pääsee rajallinen määrä ilmoittautuneita. Mahtia tällänen sanon minä! 



Muistakaa syödä paljon munkkeja ja juoda simaa :) Mä vietän vappuni edelleen leikkaustoipilaana, koska haava on lähtenyt paranemaan paljon odotettua hitaammin. Näin ollen keskityn edelleen syömään lähinnä soseita ja hurjaksi heittäytyessäni saatan juoda veden lisäksi ehkä limppariakin. Kivuista huolimatta odotan tältä päivältä paljon, sillä tätini järjestää 50-vuotissyntymäpäivät eli illalla luvassa on sukulaisia ja muita tuttavia, hyvää ruokaa unohtamatta. Ja koska olin leivonta-apulaisena muutamana päivänä, tiedän tarjolla olevan myös mulle soveltuvia herkkuja!
Hauskaa vappua! 

1.IMG_2924

14 kommenttia:

  1. On kyllä hieno marmorointi! :)

    VastaaPoista
  2. Meillä taisi olla jonkin moista telepatiaa tänään kun meidän molempien blogeissa oli juttua Kaisasta <3

    Mä voin mielelläni tulla sen ison kanssini kanssa myös sun työ, pääsisin samalla shoppaileen itekkin sinne suuntaan :)
    Nää sun kynnet oli kyllä ihanat <3 ja siis on vieläkin näissä kuvissa.
    Hauskaa vappua myös sulle!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Telepatia-anturit oli siis viritettynä huippuunsa, mikäs Kaisasta puhuessa ku se on niin ihana <3 Pitääki käyä jossai vaiheessa lukee sun postaus ku ehtii purkamaan taas tuon lukemattomien suman! :)

      Ooooo, JOO! Ehdottomasti siis laitan vakavasti harkintaan ja jossain vaiheessa varmaan sulle viestiä! :)

      Poista
  3. Upeat kynnet oot saanu aikaseksi!

    VastaaPoista
  4. Ihanat marmoroinnit! Tollanen porukalla tuusaaminen on ihan parasta :) Jos toi Kaisan tuleva marmorointi-iltama olis tullut vähän pitemmällä varoitusajalla, niin olisin kyllä ottanut lennot Helsinkiin, ja tullut mukaan pippaloihin. Täältä Oulusta ku ei ihan niin yksoikosesti sinne etelään pompata :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Heidi :) Porukalla on kyl paljon mukavampi tuusata ku yksin! Harmi vaan, et se ei oo kovin usein mahdollista, mut onneks ees joskus. Itseasiassa Kaisa asuu Hämeenlinnassa, joten muaki odottaa junamatka, tosin se nyt ei oo mitään verrattuna siihen jos Oulusta lähtis paikalle rämpimään :D

      Poista
  5. Oi vau! Hienoa jälkeä kyllä. Mä haluan nähdä sen videon joskus privaesityksenä:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos! Kiitetään Kaisaa tästä jäljestä, en mä ois ikinä oppinut marmoroimaan ilman sitä naista. Ehkä me järjestetään joskus joku elokuvailta ja näytetään se video pienelle piirille, teitä on muutama ilmottanut halukkuutensa videon näkemiselle :D

      Poista
  6. Upeaa jälkeä! <3 Ei vitsit, tosi herkut kynnet. Ja noi lusikat - wau. Mä ajattelin tänään pitkästä aikaa taas koittaa vesimarmorointia. Kämmenet hikoaa jo ja syke kohoaa, mä en käsitä kui mä saan aina jotai suhrua ja kuplia siihen kuvioon. x(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Mä tunnistan tuon tunteen, lisäks aina ennen oon vihannut itteäni jo ennen ku ensimmäinenkään kynsi oli marmoroitu! Ja lopulta oon ollu lähellä hermoromahdusta ja marmorointien välille on tullut hyvin pitkiä taukoja :D

      Poista