2. huhtikuuta 2015

Painajainen peltilevyistä

Tiedättehän sen tunteen, kun netissä törmää johonkin uuteen ja tulee pakko saada -fiilis silmänräpäyksessä? Näin mulle kävi, kun Kimppatilaajissa huudeltiin uusista leimauslaatoista. Tuota hetkeä ennen en ollut koskaan kuullutkaan ÜberChic Beauty nimisestä verkkokaupasta, mutta äkkiäkkös tuota sivuihin tutustui. Vielä silloin luulin, että tilauksen ainoa miinus on 15 dollarin kiinteät postit. Meitä löytyi nopeasti useampi, jotka halusivat laattoja tilata ja lopulta päädyin tekemään tilauksen koska mulla oli mahdollisuus tehdä tilaus heti odottelematta muiden rahojen näkymistä tilillä.

Tilaus lähti menemään 30.1.2015 ja siitä alkoi laattojen toiveikas odottelu. Kului päivä, jos toinenkin ja hiljalleen päivät vaihtuivat viikoiksi. Toimitusvahvistus kilahti sähköpostiin viikkoa myöhemmin eli 6.2., seurantakoodin mukaan myös USPS oli saanut ennakkoilmoituksen laatoista päivää aiemmin. Tämän jälkeen ei tapahtunut mitään seurantakoodin suhteen ja pakettiakaan ei näkynyt tai kuulunut, kunnes radiohiljaisuus rikkoutui 17.2. Tällöin sain Tullilta kirjeen, joten eikun tullausselvitystä tekemään. Seurantakoodin mukaan paketti oli tässä vaiheessa jo lähipostissani, joka olikin ylipäätään seuraava vaihe ennakkoilmoituksesta. Toimi hyvin ja silleen taas kerran. Lähinnä se tullausselvityksen tekokin jäi aluksi yrittämiseksi , sillä tulokset olivat heikot. Muutamana iltana raavin päätäni ja revin hiuksiani, mutta lopulta apu löytyi Kynsikoristeluista ja selvisin hengissä elämäni ensimmäisestä tullausselvityksen tekemisestä. Maksoin samassa yhteydessä verot ja tullausmaksun, joten paketti lähti liikkeelle ja 25.2. sitä olikin yritetty toimittaa kotiovelle. En ollut kotona paketin saapumisaikaan, joten olivat jättäneet postiluukusta kirjeen. Voitte arvata, että mähän tietysti rynnistin samana iltana postiin niin nopeasti kuin kipeällä nilkallani kykenin könkkäämään. Saadessani postipaketin käteeni en osannut kuin tuijottaa pakettia ja niin teki myös postitäti. Harvoin jään sanattomaksi, mutta en osannut muuta kuin tuijottaa turmeltunutta pakettia ja mykistyneenä kävelin edelleen pakettia tuijottaen ulos postista. Pysähdyin läheisille penkeille tuijottamaan pakettia vielä toviksi ja edes silmien sulkeminen ei auttanut. Paketti ei muuttunut toiveistani huolimatta ehjäksi. Lopulta laitoin turmeltuneen paketin kangaskassiin ja aloitin lyhyen kotimatkan, jonka aikana mielessä ehti käydä useampikin kysymys siitä mitä paketille on oikein tapahtunut, sillä sisällön pystyi näkemään pakettia avaamatta.


Kotona tarkemmat tutkimukset paljastivat, että pakettina toiminut pahvilaatikko on runneltu matkan aikana muotopuoleksi. Vain teipit ja jossakin matkan varrella lisätty kuminauha pitivät sitä kasassa, sillä saumat olivat antaneet periksi. Ensin mietin olisiko tulli voinut tutkia paketin sisällön, mutta tuskin silläkään revitään saumoja brutaalisti auki ja jätetään teipit paikalleen, jotta voidaan vähän kurkistaa. Paketin on siis täytynyt hajota jossain vaiheessa matkan aikana. Laatat eivät olleet pakattu mitenkään erityisesti, sillä pahvilaatikossa oli vain yksi rypistetty paperi laattojen päällä.


Tässä vaiheessa vielä elättelin toiveita, sillä kaikki laattasetit olivat kuitenkin tallessa. Pikainen ensisilmäys settien päällimmäisiin laattoihin loi illuusion, että laatat ovat kunnossa. Siihen asti, kunnes löysin selvästi viallisen laatan. Tässä vaiheessa purin laattasetit ja aloin syynätä joka ainoaa laattaa. Tilaus sisälsi yhteensä kymmenen settiä laattoja, joista yhdeksän oli ykkössettejä ja yksi kakkosta, eli yhteensä kolmekymmentä (30) laattaa. Näistä laatoista 14 oli enemmän tai vähemmän viallisia, kaikki ykkössettien laattoja. Tässä vaiheessa olin jo niin raivoissani, etten tiennyt mitä tehdä tai sanoa. Lopulta hankittuani toimintakykyni takaisin lähetin niille 8 muulle tilauksessa mukana olleelle suruviestiä laattojen kunnosta ja avauduin Facebookissa paketin kohtalosta.


Seuraavana päivänä olin sen verran rauhoittunut, että kykenin lähettämään sähköpostilla asiallisen reklamaation yritykselle muutamien kuvien kera. Reklamoin sekä paketista että laatoista, joten molemmista laitoin kuvia. Sain vastauksen, jossa ensin kerrottiin sinisten suojakalvojen voivan naarmuuntua, mutta laatat ei siitä mene miksikään, jonka lisäksi multa pyydettiin tarkempaa selitystä laattojen kunnosta ja tietysti lisää kuvia. Otin siis lisää kuvia laatoista järkkärillä ja lähetin kuvat pienentämättömänä sähköpostin liitteellä. Voin kertoa, että kuvia ei lähtenyt ihan yhtä tai kahta, sillä kuvasin laattoja sekä niiden suovakalvon kanssa että ilman sitä. Kiusa se on pienikin kiusa. Lisäksi laitoin omistajalle viestiä, että tiedän sinisen kalvon suojaavan laattoja pieniltä naarmuilta ja oon ennenkin saanut laattoja, joiden kalvoissa on pieniä naarmuja ja silti laatat itsessään ovat olleet ehjiä. Toistin vielä, että nyt puhun nimenomaan viallisten laattojen määrästä, en viallisten suojakalvojen määrästä ja etten osaa kuvailla vaurioita enää enempää, sillä olin jo edellisessä viestissä kuvannut yksityiskohtaisesti millaisia vaurioita laatoissa on. Tämän jälkeen myyjä lupasi korvata mulle jokaisen vaurioituneen laatan ja kysyi mitkä laattojen numerot ovat. Olin tyytyväinen ja lähetin viestillä vaurioituneiden laattojen tiedot. Ja sain vastaukseksi, että mulle korvataan kolme kokonaista ykköslaattasettiä eli yhteensä yhdeksän laattaa.


Tässä vaiheessa verenpaine hipoi taas pilvissä ja mun viestit myyjälle ei olleet enää niin ystävällisiä ja kohteliaita, kuten tähän saakka oli ollut. Kysyin, että miten myyjä luulee mun jakavan yhdeksän laattaa kaikkien meidän kimppatilauksessa olleiden kesken, sillä viallisia laattoja on neljätoista. Saatoin myös mainita, että tilauksessa on itseni lisäksi muitakin kynsibloggaajia, jonka jälkeen myyjän viestien sävy tuntui muuttuvan ystävällisemmäksi. Tai sitten kuvittelin, mutta myyjä myöntyi lähettämään uudet laatat vaurioituneiden tilalle, kuten oli aiemmin luvannutkin ja lupasi vielä maksaa mahdolliset tullimaksut palauttamalla siitä rahat mun PayPal-tilille. Vei vielä muutaman sähköpostin verran vahvistaa uudet tiedot ja viimein laatat lähtivät postiin, mitään viestiä en tästä tosin enää saanut.


Seuraavan kerran kuulin laatoista jälleen Tullilta. Tullausselvitystä aloittaessani meni sormi suuhun, sillä eihän mulla näistä ollut uutta kuittia ja muutenkaan mikään annettu vaihtoehto ei tuntunut hyvälle. Soitin tullin asiakaspalveluun ja kuunneltuani reilut 15 minuuttia yhtä ja samaa kappaletta sain viimein virkailijan langoille. Jonottaessa kävi myös selväksi, että 30 sekunnin välein monotoninen ääni kertoo kaikkien virkailijoiden olevan varattuja ja kohta jonkun palvelevan myös mua. Uskoisin kyllä vähemmälläkin ja kappalevalikoimaakin voisi laajentaa, kiitos. Virkailija käski mun pyytää kuittia myyjältä ja tämän jälkeen tekemään tullausselvityksen ja soittamaan uudelleen sitten, jos on vielä kysyttävää. Kiitin, tottelin ja pyysin myyjältä kuittia, jossa näkyi etten ole maksanut laatoista tällä kertaa enää mitään.


Kuitin saavuttua sähköpostiini yritin viikon aikana useampana päivänä soittaa Tulliin saadakseni apua tullausselvityksen tekoon. Muutaman kerran kyllästyin jonottamiseen ja välillä piti lähteä kouluun kesken kaiken, joten jäi yritykseksi. Viikko siihen meni tosiaan meni, mutta viimein pääsin läpi ja viimeisellä puhelullani jonotus kesti alle minuutin! Olin tippua tuolilta, sillä olin tottunut jonottamaan ikuisuuden tuloksetta. Tällä kertaa puhelimeen vastasi eri ihminen ja hän ei osannut vastata kysymyksiini ja niihinkin, mitä esitin sain eri vastaukset kuin edellisellä kerralla. Koska täti ei osannut vastata mun kysymyksiin hän yhdisti puheluni eteenpäin ja sain selittää tällä kertaa asiani jollekin sedälle, joka pyysi mua lähettämään sähköpostilla kopion reklamaatioon kuuluvista sähköposteista ja saapumistunnuksen, jotta he voivat päättää miten paketin kanssa edetään. Ongelmia ilmeisesti tuotti se, että kyseessä oli korvaavat totteet, jotka mulle lähetettiin ilmaiseksi, mutta olin saanut pitää vialliset tuotteet itselläni. Pyysin siis myyjältä turhaan kuittia, sillä kopio sähköpostista riitti Tullille ja paketti vapautettiin. Laatat siis makasivat Tullin kylmillä hyllyillä turhaan reilun viikon, sillä laatathan olisi jatkaneet heti matkaansa, mikäli mulle olisi kerrottu heti ensimmäisellä soittokerralla samat asiat kuin puoltatoista viikkoa myöhemmin. Tais olla sääntökirja hukassa tai sitten sielläkään ei tiedetty miten toimia ja pelattiin aikaa. Tullausselvityksen tekemisen takaraja olisi ollut lauantaina 4.4., joten näin jo mielessäni paketin vahingossa lähtevän takaisin Jenkkeihin ja muuta mukavaa.


Kimppatilauksessa oli (ja on toki edelleen) mukana myös Sissi, joka ystävällisesti lupautui uhraamaan muutaman kanafileen. Oli uhrilahjasta apua tai ei, niin Tulli kuitenkin toimi nopeasti ja sain jo seuraavana aamuna sähköpostia, että laatat on vapautettu Postin kuljetettavaksi. Ja seuraavana päivänä siitä laattoja oli yritetty toimittaa jälleen kotiovelle, mutta olin koulussa siihen aikaan. Hain jälleen paketin postista ja tällä kertaa kävelin postiin kauhun sekaisin tuntein. Viimeisen kuukauden aikana on mielessä pyörinyt uhkakuva jos toinenkin, enkä ole uskaltanut edes ajatella missä kunnossa laatat tulevat. Siis mikäli Posti ei hukkaa lähetystä tai vastaavaa. Tällä kertaa pahvilaatikko oli antanut periksi vain yhdestä saumasta, edellisellä kerralla ehjiä saumoja oli saman verran.


Kotona avatessa paljastui, että reklamaatiostani huolimatta pakkaustyyliä ei oltu muutettu ja laatat tuli samalla tavalla pienessä pahvilaatikossa, jossa niiden päälle oli rypistetty yksi paperi. Laattoja tutkiessa paljastui, että ei ne vieläkään ole kaikki ehjiä. Tällä kertaa 15 laatasta viallisia oli kolme. Onko oikeasti niin, että meillä on vaan huonoa tuuria ja muut saa ehjiä laattoja vai mikä tässä mättää?! Mulla on käsissäni ollut 45 kyseisestä puljusta lähetettyä leimauslaattaa ja niistä viallisia 17. Tässä vaiheessa en tiedä itkisinkö, nauraisinko vai mitä tekisin. Koko tilaus on vienyt valtavasti aikaa ja energiaa ja mulla ei oo mitään mielenkiintoa enää koko puljua kohtaan. En jaksaisi enää alottaa uudelleen reklamointia, sillä en jaksa odottaa taas yhtä uutta kuukautta vain saadakseni lisää viallisia laattoja. En nimittäin jaksa enää uskoa, että tää tilanne voi koskaan päättyä siihen, että mulla olisi vaaditut 30 ehjää laattaa. Pakko kai kuitenkin on, sillä tilauksessa on mukana muitakin mun lisäksi ja heitä kohtaan olisi liian epäreilua, että kaikki ei saa kolmea ehjää laattaa itselleen. Tosin oon pohtinut sitäkin, että antaisinko omat ehjät laatat muille ja pitäisin itsellä pelkästään viallisia, jotta säästyisin uudelleen reklamoinnilta.


Mulla ei oo mitään hyvää sanottavaa koko tilauksesta, enkä pysty kaiken tän jälkeen kehumaan tai sanomaan muutenkaan mitään positiivista, en oikeastaan edes neutraalia. En siis voi suositella kenellekään tilaamista tuolta, sillä meidän kohdalla tästä tuli painajainen. Koko tilaus on menny kaikilta osin pieleen, joten edes vapautus Tullista ilman uusintatullausta ei pelasta tätä soppaa. Välillä mua on suoraan sanoen v*tuttanut niin paljon, että oon korkannut yhden siiderin keskellä viikkoa ja taisinpa joku ilta juoda lasillisen viiniäkin. Alkoholin lisäksi lohduttajana on ollut ruoka, tuo uskollinen ystävä. Yhtenä iltana söin Ainon minttusuklaakermajäätelöä suoraan purkista, koska koin ansainneeni sen tämän kaiken keskellä. Tummaa suklaatakin on mennyt varmasti pala jos toinen ja kääretorttu toi voimia synkällä hetkellä, kun ei tiennyt itkisikö vai nauraisiko. Lohtusyöminen rules ja kesäkunto antaa odottaa itseään. Laatat on meinannu lentää muutaman kerran myös ikkunasta, mutta mua on estänyt tieto siitä, että kaikki laatat ei oo mulle ja muut kimppaan osallistuneet haluaa varmasti laattansa itselleen. Mieluiten ehjinä, vaikka se toive taitaakin olla jo murskattu myyjän puolesta.

Puhelimella otettu kuva korvaavien laattojen yhdestä laatasta.

Kaikkiaan tää tilaus on vienyt mun elämästä useita tunteja viimeisen parin kuukauden aikana ja taitaa näkyä seuraavassa puhelinlaskussakin se, että oon roikkunut jonottamassa Tullin asiakaspalveluun. En tosin jaksa ajatella sitä vielä, murehditaan sitten kun sähköpostiin kilahtaa seuraava puhelinlasku. Sen voin kuitenkin luvata, että en enää koskaan tilaa kyseisestä puljusta mitään. En vaikka kyseessä olis viimeinen leimauslaattojen myyjä tällä planeetalla. Lisäksi kaiken tän jälkeen harkitsen vakavasti jopa myyväni kaikki merkin laatat, joita mulla on nyt sekä ehjinä että viallisina myös itselläni. Tai sitten voisin heittää ne mereen, haudata rituaalimenoin jonnekin maakuoppaan, polttaa roviolla tai vastaavaa. Voisin nimittäin kuvitella laattojen tuhoamisen olevan poikkeuksellisen tyydyttävää tässä tapauksessa .Voin kertoa, että tän jälkeen ei paljoa tee mieli katella kyseisiä laattoja, sillä ne tuo mieleen vaan koko sopan ja tän p*skan fiiliksen. Saati sitten että haluaisin leimata niillä, vaikka laatoissa nättejä kuvioita onkin.

20 kommenttia:

  1. Kiitos vuodatuksesta ja hyvästä infopaketista! Voin vaan kuvitella ton fiiliksen. Ota nyt pääsiäisenä ihan rennosti ja syö pari kiloa pääsiäismunia. Ei ole varmaan mitään ongelmaa tai ahdistusta mihin suklaa ei auttaisi :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pari kiloa suklaamunia kuulostaa hyvälle! Niitä en vielä ookaan kerennyt syödä tänä vuonna muutenkaan :D Suklaaseen voi kyllä aina luottaa, se ei petä koskaan. Fiilis on tällä hetkellä kyllä tosi ristiriitainen. Toisaalta on jo ihan loppu vääntämään kättä asiasta ja silti ei haluaisi jättää tätä tähän, kun ollaan kuitenkin maksaessa oletettu saavamme virheettömät tuotteet. Ehkä parin päivän tauko tekee hyvää ja ajatukset selviää loman aikana :)

      Poista
  2. Ei jumalauta mikä pulju! On se nyt kumma, että jos lähettää uudet laatat, niin ei osaa pakata niitä niin, että ne tulisi ehjänä. Mä voin myös pitää nuo vialliset, jotta säästyt uudelta valittamiselta. Toki ymmärrän, että sen myyjän edelleen kuuluisi korvata nuo, mutta ymmärrän että sä oot ihan loppu tän kanssa. Mä olisin varmaan jo heittänyt hanskat tiskiin....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veit sanat suustani! Tosin mä väitän yhä, että ei nuo virheet laatoissa pakkaamisesta johdu. Laitellaan viestiä maanantaina, niin katotaan et mitä tehdään. Tarviin nyt hermoloman :D

      Poista
  3. Voi jestas mikä sotku, ja mikä paskapulju! Hyvä kun kerroit kokemuksistasi, niin me muut osataan karttaa tuota firmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta :( Oon mä kuullu, että myös Suomeen on tullut kyseisestä puljusta ehjiä laattoja ilman ongelmia. Meillä vaan menee kaikki päin mäntyjä, mikä vaan voi mennä ja vähä enemmänkin....

      Poista
  4. Voi ny prkl. Juu, tosta puljusta en ikinä tilaa tasan mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä myös toivon, että olisin kerrankin jättänyt tilaamatta.... Tosin oon mä kuullu et pienempiä tilauksia on tullu Suomeenki nopeasti ja ongelmitta. Ei vaan meillä.

      Poista
  5. Tosi kurja juttu :( sitten kun kaikki kasaantuu vielä yhden ihmisen harteille... Mutta, jos noissa viallisissa laatoissa on joitain ehjiäkin kuvioita voisin olla kiinnostunut ostamaan niitä, saatpa pois silmistä ja päiväjärjestyksestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneks tässä tilauksessa on mukana ihania ihmisiä, joiden kanssa voi purkaa tätä ketutusta. Ei ihan yksin sentään oo tarvinnu olla, vaikka toki mä ne sähköpostit oon kirjottanu, puhelut soittanut ja tullausselvitykset tehty. Katellaan, et mitä teen noille omille viallisille laatoille, kun koristeluissakin muutamat kyselleet. Vielä en kykene ajattelemaan asiaa sen tarkemmin ku en oo varma, että monta viallista laattaa mulle lopulta jää.

      Poista
  6. Prkl tuota tullinkin menoa... Mua alko ihan ärsyttää lukiessani. Jos viallisissa laatoissa ja myyjän kanssa setvimisessä tulee ärsytys, mutta mä niin näin itseni asioimassa tullin kanssa tuossa tilanteessa ja sympatia-tatti nousi otsaan. Onkohan niiden toiminnalla jotain ulkoista auditoijaa, onko niillä mitään raameja asiakaspalvelulle vaikka se ei varmastikaan ole laitoksen päätehtävä. Mutta niillä vois kuitenkin olla joku asianmukainen asiakaspalvelumalli, toi pitkällinen puhelinenjonotus ja sitten yhtäkkiä minuutissa vastaaminen ja epäyhtenevät vastaukset rassaa. Ärh... :(

    Jos jotain positiivista niin mua jäi hymyilyttämään tuo että "Sissi uhraa kanafileen"?! En ymmärtänyt mitä se tarkoittaa; mulle tulee vain mieleen jotkin hämärät uhrimenot.. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Mä lähinnä mietin, että onko ne tullin säännöt niin vaikeat et edes työntekijät ei osaa niitä? Tai sit mun soittaessa niiden sääntökirja oli hukassa... Tosin asianmukainen ja yhtenevä malli ois kyllä jees joka tapauksessa, säästyis paljolta!

      Ei ne uhratut kanafileet ihan hatusta ollu vedetty sentään :D Juttelin Sissin kanssa sen jälkeen, kun olin laittanut sähköpostia Tulliin ja odoteltiin niiden vastausta. Sissi siinä sit totesi, että pitää muistaa iltarukouksessa pyytää, että laatat liikkuisi mahdollisimman pian tai jotain vastaavaa. Ja mä tietysti vastasin, että ei tässä vaiheessa enää taida pelkkä iltarukous riittää, vaan vaaditaan jo ennemmin uhrilahjoja. Sissi sit kiltisti lupasi uhrata muutaman kanafileen samalla, kun teki niistä ruokaa :D Enempää en osaa tästä uhrausrituaalista kertoa, mutta kysy toki Sissiltä ;)

      Poista
  7. V'''u mitä paskaa! Laitapa tän postauksen linkki niille mailissa... :D

    VastaaPoista
  8. Apua, mikä paikka! Tuolta ei siis IKINÄ kannata tilata mitään näemmä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En suosittele, jos haluaa hermonsa (ja rahansa) säästää!

      Poista