9. kesäkuuta 2015

KUVATON: Testissä Holika Holikan kuorintasukat, osa 2

Tämä postaus ei sisällä ällöttäviä kuvia siitä, kun jalat luo nahkaa ja iho lerpattaa! 
Mikäli kuvat kiinnostaa, niin täällä voit tutustua postauksen kuvalliseen versioon. 

Päädyin tekemään postauksesta kuvallisen ja kuvattoman version, sillä kokemukset tuntuvat kiinnostavan ja mielipiteet kuvista jakautuu jyrkästi kahteen osaan: ne joko ehdottomasti halutaan tai niitä ei haluta. Välimuotoihin en ole törmäillyt ja oli vaikea valita kumman toiveista toteuttaisin, joten päätin toteuttaa molemmat. Jalat ovat lopettaneet nahan luomisen kokonaan ja mulla on hyvää aikaa naputella postausta näin saikkupäivänä. 

Tein siis Holika Holika -kuorinnan jaloilleni sunnuntaina 24.5.2015 ja täältä voit käydä lukemassa siitä, miten valmistauduin kuorintaan ja miltä kuorinnan tekeminen tuntui. Holika Holikan kuorintasukat jalkaan laittaessani jalkojeni tilanne ei ollut mitenkään katastrofaalinen, sillä olin tehnyt perusteellisen jalkahoidon vasta muutamaa viikkoa aiemmin. Kuitenkin jaloissa oli yhä edelleen kovettumia ja kuivuuttakin, vaikkei jalkapohjat enää tarttuneetkaan lakanoihin kiinni.

1.IMG_5047

Huomasin muutaman päivän päästä kuorintasukkien käytöstä, että iho on alkanut hieman kuoriutua muutamasta varpaasta ja varpaanvälistä. Elettiin keskiviikkoa (27.5.). Olin varautunut odottelemaan jopa viikon kuoriutumisen alkamista, joten olin innoissani kuoriutumisen alettua niin nopeasti. Illalla (lue: yöllä) hieman ennen nukkumaan menoa tarkistin jalkapohjani uudelleen ja huomasin kuoriutumisen lähteneen leviämään varpaissa. Iho hilseili ja rullaantui ja paikoitellen sen irtoaminen toi mieleen puhjenneen rakon.

Seuraavana päivänä (28.5.) jalkapohjat alkoivat näyttää kuiville ja iho muuttui paikoitellen valkoiseksi. Tunnit kuluivat ja hiljalleen valkoisista alueista alkoi muodostua paikoitellen pieniä "ihopusseja". Ne muistuttivat hieman vesikelloja. Tosin vesikello on pullea ja täynnä nestettä ja ihopussi pehmoinen, eikä sen sisällä näyttänyt olevan mitään. Kantapään ihopussit olivat pieniä, mutta jalkapohjan pussukka oli huomattavasti suurempi. Varpaiden kuoriutuminen jatkui, vaikkei mitään järisyttävää eroa edellisiltaan ollutkaan. Osa ihopusseista myös "puhkesi" ja ihon kuoriutuminen alkoi. Jännää! En osannut päättää onko jalkojen kuoriutuminen siistiä vai ällöä. Lopulta tulin tulokseen, että se on todennäköisesti vähän molempia. Käytin myös huomattavan osan päivistäni jalkapohjien syynäämiseen. Tässä vaiheessa myös konsultoin Marinaa kuoriutumisen kestosta. Vastaukseksi saamani "Melkein kaks viikkoo" sai leuan tippumaan lattiaan. Kävi jälleen kerran mielessä, mihin olinkaan uteliaisuuttani taas mennyt pääni (tai tässä tapauksessa jalkani) tunkemaan...

1.IMG_5060

Perjantaina (29.5.) ihopussit alkoivat hajoamaan enemmän. Ihon kuoriutuminen sai jalat näyttämään ällöttävälle ja mielessä kävi ajatus "onneksi oon sinkku". Jalat myös kuoriutuivat hieman eri tahtiin. Siinä missä oikean jalkapohjan iho vielä pussitti iltapäivällä, oli vasemmasta lähtenyt iho jo riekaloitumaan. Ihon kuoriutuminen tapahtuu muuten hyvin nopeasti, sillä muutamassa tunnissa näki jo selkeitä eroavaisuuksia. Siinä missä oikean jalkani iho pussitti vielä neljältä iltapäivällä, se olikin jo ihan riekaleilla vain muutamaa tuntia myöhemmin!

Pohdin myös yhdessä Miljan kanssa saako jalkoja rasvata? Lopulta Milja oli jutellut asiasta myös Sissille, joka oli kertonut selvittäneensä jostakin jalkojen rasvaamisen olevan mahdollista ainakin heti kuorinnan jälkeen. En ollut uskaltanut rasvata jalkojani, sillä en tiennyt onko siitä hyötyä, haittaa vai jotain siltä väliltä.

Seuraavana päivänä (30.5.) iho sekä pussitti että lerpatti ja jalkapohjat näyttivät jo melkoisen hurjille. Kaikki lerpattava iho ei kuitenkaan lähtenyt irti, vaan jäi hengailemaan jalkapohjiini. Mun oli myös aivan pakko rasvata jalat, sillä lerpattelevat ihosuikaleet alkoivat kuivua.

1.IMG_5084

Sunnuntaina 31.5. mulla meni hermot tähän lerpattamiseen, sillä iho kuivui entistä enemmän ja jäi kävellessä kurjasti kiinni esimerkiksi mattoon. Jalkojen rasvaaminen helpotti hieman, mutta ei poistanut ongelmaa kokonaan. Tässä vaiheessa aloin olla sitä mieltä, että koko touhu on melko ällöä. Roikkuvat repaleet alkoivat myös olla valtavia. Otin sakset käteeni ja päätin hieman trimmata repaleita, ihan oman mielenterveyteni vuoksi. Painotettakoon vielä, että leikkasin todellakin vain jo irrallaan lerpattavia repaleita ja niitäkään en kokonaan. Saksin siis vain suurimmat ja kuivuneimmat osat jo irronneesta ihostani varoen kokoajan menemästä liian lähelle kohtaa, jossa iho vielä uusiutuu ja on kiinni jalassani. Matelijafiilis vahvistui ja koen nyt ymmärtäväni nahkansa luovia elikoita hieman aiempaa paremmin.

Trimmasin jalkapohjiani hieman myös kesäkuun ensimmäisenä päivänä, jolloin kuoriutuminen oli edennyt pitkälle. Kyseinen päivä oli ensimmäinen työpäiväni, joten sisällä olin sukat jalassa ja ulkona balleriinoissa ilman sukkia. Jalkapohjat alkoivat olla jo melko pitkälle kuoriutuneet ja kuoriutuminen näytti pysähtyvän jalkapöytää lähestyessä. Aloinkin pohtia tulevatko jalkapöydät kuoriutumaan ollenkaan? Olivathan ne kuitenkin olleet samassa pussissa muun jalkani kanssa.

Tiistaina (2.6.) jalkojen kuoriutuminen oli jo niin pitkällä, ettei lerpattelevaa ihoa enää ollut paljoa jäljellä ja trimmauksellekaan ei siten ollut enää tarvetta. Ihan kokonaan jalat eivät olleet kuoriutuneet, mutta ei se kaukanakaan ollut. Tässä vaiheessa jäin odottelemaan, että lähteekö jalat kuoriutumaan myös jalkapöydältä. No ei lähteneet. Pienoista hilseilyä oli havaittavissa, mutta jalkapohjien kaltaista kuoriutumista ei todellakaan ollut havaittavissa.

Lopulta eilen aamulla (8.6.) julistin operaation päättyneeksi, sillä lähes viikkoon ei ollut tapahtunut enää merkittäviä muutoksia viimeisten riekaleiden irtoamista lukuunottamatta. Nekin taisi irrota jo torstaina, sillä perjantaina tepastelin töissä ilman sukkia.


1.IMG_5122

Mitkä sitten on jälkifiilikset?

Jalkapohjista tuli pehmoiset, kuten luvattiin. Pikkuvarpaassa iho paksuuntuu ja sitä paksuuntunutta, kuollutta ihoa joudun säännöllisesti saksilla leikkelemään. Kokonaan paksuuntuma ei tälläkään kertaa kadonnut, mutta se pieneni ja pehmeni enemmän kuin millään muulla kikkakolmosella saksia lukuunottamatta. Jalkapohjien iho myös muuttui vaaleammaksi.

Kuoriutumisvaiheessa kaikkein vaikeinta oli yrittää olla repimättä ihoriekaleita irti ja lopulta päädyinkin hieman trimmaamaan lerpakkeita mukavammaksi. Huomasin, että kuumassa suihkussa käyminen sai prosessin etenemään valovuosia. Jalkapohjia on tullut tuijotettua viimeisen parin viikon aikana enemmän, kuin tähän ikään mennessä yhteensä.

Oon huono pitämään sukkia jalassa, sillä yksinkertaisesti en tykkää niistä. Repaleet kutittivat paljain jaloin kävellessä, mutta vielä kamalampaa oli yrittää kävellä sukat jalassa. Ne irtoavat ihon riekaleet nimittäin jäi sinne sukkaan ja sekös vasta kutittikin. Ratkaisin ongelman kävelemällä ilman sukkia aina kun mahdollista. Lisäksi en osaa nukkua sukat jalassa ja tästä johtuen sain joka aamu keräillä sängystä irronneita ihon palasia. Sukattomana kävellessä samanalaiset repaleet valtasivat myös lattiat ja balleriinat. (Tähän väliin hiljainen kiitos sille, joka keksi imurin!)

Kokemuksena kuorintasukat oli erittäin mielenkiintoinen, vaikkakin jonkin verran ällöttävä. Mulla meni vain viikon verran siihen, että jalat kuoriutuivat ja repaleiden alta paljastuivat pehmoiset jalat. Pahin kuoriutuminen sattui mun lomaviikolle, joten ajoitus oli melko passeli. Lisäksi hellekelit antavat odottaa itseään ja lämpömittari on jumahtanut turvallisesti noin +15 asteeseen varjossa, joten senkin puolesta ajoitus oli täydellinen. Balleriinoilla kävellessä repaleinen jalkojen iho ei haitannut ja nahan luominen tapahtui katseilta piilossa. Ainakin silloin, kun en esitellyt jalkapohjiani julkisilla paikoilla.... Sandaalikelit, tervetuloa! Mä oon nyt valmis, vaikka vielä aionkin kipaista ostamaan Holika Holikan kosteuttavat naamiosukat ja niiden avulla viimeistellä jalkani kesäkuntoon. 

* * *
Holika Holikan kuorintasukat saatu CesarsShopista kokeiltavaksi. 
En hyödy linkkien klikkaamisesta mitenkään ja mielipiteetkin ovat omiani. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti